lauantai 10. maaliskuuta 2018

51. Päivä. Perjantai Bay Streetillä ja Aavejahti

Herätys oli tälle aamulle laitettu klo 5:30. Olin päättäväinen ja halusin olla Bay Streetillä kello seitsemän reikäleipä. Hyvä idea teoriassa...

Koko aamu meni kauhealla kiireellä; vähän muroja naamaan ja kahvikin oli juotu ennätysajassa. Sitten vielä naama kuntoon ja puolijuoksua bussiin. Tässä kohtaa homma levisi kuin jokisen eväät. Bussin piti lähteä klo 6.15. Sana "piti" spoilaakin jo lopun tälle surullisen kuuluisalle virrelle. Bussi ei tullut.

Odottelin sitten seuraavaa bussia ja sehän tuli... 15 vaille 7. No ei voinut mitään. Sillä mentiin ja ilokseni liikennekkään ei ollut kovin jumissa ja löysin itseni ostoskeskuksesta noin 15 yli 7...Jeffreyn yllätykseksi ;) En näet ollut kertonut ystävälleni että tulen aikaisemmin vaan yllätin hänet, positiivisesti.

Oli kiinnostavaa olla paikanpäällä niin aikaisin. Oli rauhallista ja melko hiljaistakin. Kävin laskemassa tyhjillään olevat parkkipaikat jotta saimme systeemin kuntoon ennen ruuhkia. Ja ruuhka myös tuli...

Parkkihalli täyttyi ja juuri väärällä tavalla. Kas kun Bay Streetin parkkihallia käyttävät monet ihmiset. Kauppojen asiakkaat, hotellin työntekijät ja asukkaat sekä kauppakeskuksen työntekijät ja usein myös jotkut tavarantoimittajat. Paikkoja on vajaa 70 ja nyt vähemmän koska osa on pois käytöstä kauppakeskuksen remontin takia, joten tilaa ei ole liikaa, päinvastoin. Tässä tapauksessa väärin täyttyminen merkitsi sitä, että työntekijät jäivät ulkopuolelle jonoon odottamaan. Ja heillä alkoi pinna palaa ja ymmärrän täysin miksi.

Kolo päivä oli erittäin hektistä ja lepoa emme juuri saaneet. Jeffrey yritti kerrankin pitää kunnollisen 30 minuutin lakisääteisen tauon, mutta heti kun hän pääsi taukotilaan istumaan, joku tarvitsi jo apua jossain. Harmittaa hänen puolestaan... Hän raataa aivan liikaa. Osaisinpa kaikki asiat yhtä hyvin kuin hän jotta voisin kunnolla tauottaa häntä. Siihen pyrin näinä viimeisinä päivinä.

Päivän hämmentävin hetki oli kun parkkihallin sisäänkäynti täyttyi moottorin hurinasta ja Jeffreyn kanssa tulimme toimistosta ulos vain löytääksemme kymmenkumta moottoripyörää odottamassa sisäänpääsyä parkkihaliin. Emme saaneet mitään etukäteistietoa tästä motoristi seurueesta, mutta joukon johtaja tiesi kertoa että heillä oli varaus hotellissa. Pari puhelinsoittoa yläkertaan vahvisti tämän. Hämmentävää ettei meitä oltu silti infottu... Motoristit laskettiin sisään ja he veivät 2 auton parkkiruutua. Tilaa olisi voitu tehdä muualta etukäteen jos oltaisiin tiedetty.

Jouduin jättämään Bay Streetin taakse aikaisemmin tänään sillä Neean kanssa lähdimme Vittorioosaan metsästämään aaveita. Olimme varanneet Birgu Ghost Tour- kierroksen joka siis sisältää yöllä tapahtuvan kävelykierroksen Vittoriosan kaduilla samalla kun opas kertoo paikallisia kummitustarinoita ja legendoja. Se oli upea ja kylmiä väreitä tuova kokemus. Yliluonnollisen ja historian ystävänä olin myyty. Ainoa miinuspuoli illalta oli bussit. Meinasimme myöhästyä mennessä ja tullessa olisi joutunut ottaa 3 bussia takaisin, mutta onneksi San Giljanissa meillä kävi tuuri ja hyppäsimme co-op bussin/taksin kyytiin. 2 euroa ja kuljetus minne vain Bugibassa. Kelpaa ennemmin kuin odottaminen kylmässä. Ilta meni siis paremmin kuin hyvin.


 

 


1 kommentti:

  1. Se oli varmasti mielenkiintoinen kierros. Vaikutti siltä, että vähän joka toisella oli kummitustarinoita ja omakohtaisia koekemuksia kummituksista kerrottavaksi.

    VastaaPoista