Lähdimme aikaisin aamusta bussilla matkaan ja suuntana oli Mdina. Tiesin heti että esittelen Hannalle lempi paikkani Maltalla.
Saavuimme Hiljaiseen Kaupunkiin (joka ei ollut ihan niin hiljainen siihen aikaan) ja kävelimme kapeita katuja pitkin. Pieni kaupunki oli nopeasti ympäri kuljettu, mutta sehän se idea olikin. Mdinassa on toki museoita ja kirkkoja ja muuta, mutta minusta upeinta siellä on kaupungin tunnelma. Kadut ja talot ovat historiallisia ja tunnelma on ainutlaatuinen.
Kävimme muurien ulkopuolella kävelemässä ja löysimme ritareiden aikaisen pyykkien pesupaikan sekä kaksi geokätköä.
Mdinasta matka jatkui Rabatin läpi Dingliin kohti jyrkänteitä. Jäimme pois bussista aution tuntuisessa Dinglin kylässä ja kartan avulla suunnistimme rantaan. Pian meri näkyikin kaukana alhaalla ja jyrkänteet olivat edessämme. Hiljainen tie mutkitteli kiellekkeiden reunaa pitkin, vain muutamien metrien päässä pudotuksesta. Alhaalla oli peltolaikkuja ja lopulta suora pudotus mereen. Näkymät oli upeat. Olimme todellakin maailman huipulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti