tiistai 23. tammikuuta 2018

6. Päivä. Vahtia ja vaatehuoltoa

Tänään sain viimein univormun ja tulihan sitä muutakin kiinnostavaa tehtyä. Autoin Mariaa viemään univormut varastoon ja samalla sain omani. Sitten autoin Jakea erottelemaan radiopuhelimien ja korvakuulokkeiden piuhoja. Jokainen joka on joskus työntänyt kuulokkeet laukkuun tai taskuun ja sitten ottanut ne parin sekunnin päästä ulos, tietää mistä puhun.

Päivän kiinnostavin homma oli tämä: Pomo tuli luokseni iltapäivällä ja sanoi, "Riina! Your first guard duty has come!" En hämmennykseltäni osannut sanoa muutakuin "okay"
Kipitin pomon perässä toimiston ohessa olevaan aseliikkeeseen. Katselin huuli pyöränä valikoimaa ennenkuin sain työnkuvani. Rikosilmoitinjärjestelmän asentaja oli saapunut korjailemaan jotakin silmukkaongelmaa ja hänen oli päästävä keskuslaitteelle, joka sijaitsi asekaupan takahuoneessa. Pomo laittoi minut vahtimaan asentajaa, että tuo ei vie mitään. Hauskan käänteen tämä homma sai kun pomo otti sivusta kiväärin, ojensi sen minulle ja sanoi if he runs or steals, shoot him" Eihän siinä voinut kuin nauraa, mutta aentajalla taisi pieni kylmähiki nousta. Annoin aseen pois kohteliaasti ja vakuutin että eiköhän tässä  pärjätä. Kuitenkin pomo laittoi lähelleni vielä sorkkaraudan, ihan varuiksi. Nun homma oli valmis, pirautimme pomolle että homma oli hoidettu. Ensimmäisenä pomo kysyy puhelimessa "But did you shoot him?" Jouduin toteamaan, ettei siihen ollut tarvetta.  Pelkkää huumoriahan tämä oli. Pomo tunsi asentajan, mutta on ihan rutiini toimenpide ettei ketään jätetä yksin aseiden kanssa. Hauskaa silti oli. Asentaja oli mukava mies ja sai lähteä elossa. Hahaa!

Tein myös uuden ystävän ruokatauolla kantapaikassani, eräässä pikku pasteija/pitsa kioskilla. Vanhahko herrasmies alkoi jutella minulle.  Hänen nimensä oli David. Hän istui oluella ja hymyili minulle harvoin hampain kun valitsin pöydän ja aloin mutustaa mysteeritäyte pitsaani. David kysyi mistä olin ja vastasin Finland. Ja siihen muuten ainoa oikea vastaus on jokin seuraavista:
"brrrr!
"oh it's cold! "
"isn't it cold?" 
"oh very cold! Snow eh?" 

Anyway, David on käynyt Ruotsissa, joten tietää suurinpiirtein millaista Suomessa on. Juttelimme niitä näitä ja ystövyatyimme nopeasti. David toivoi että näkisimme vielä. En uskaltanut luvata mitään, toivoin sitä kuitenkin myös. Ehkä huomenna lounastauolla. 

Juttelin myös erään herrasmiehen kanssa aamulla kun odotin työkaveriani Joycea, jonka kyydillä olen kulkenut töihin ja kotiin (bless her) Herrasmies toivotti hyvät huomenet ja kysyi mitä odotan ja vastasin että kaveria. Hän kysyi myös mistä olen ja vastasin tietysti Finland ja herrasmies eräällä aiemmin mainituista tavoista. Herra kuulosti britiltä tai ehkä jenkiltä. Ihmiset ovat niin mukavia täällä. 

Mutta eivät kaikki. Eilen toimistolla saatiin hyvät naurut kun tuohtunut vartija soiyti Floydille ja haukkui tuota nimellä "pastafrolla". Floyd ei voinut ottaa kyseistä henkilöä tosissaan. Floyd soitti takaisin vartijalle ja vastasi kutakuinkin näin, "at least this pastafrolla has the eggs to call you back. You can bring the uniform back anytime" 
Without further context, jutun juuri oli siis että vartija oli toiminut väärin ja sitten kehtasi vielä haukkua Floydia. Naureskelimme jutulle koko päivän ja Floydin uusi nimi on nyt Pastafrolla. 

Stay tuned. 


Funny birb
Lunch


Suit up! 


1 kommentti:

  1. Hei Riina,
    Toimintatavat siellä kuullostavat vähän eri tyyppisilttä. Täällä Pertin kanssa luetaan mielenkiinnolla kokemuksiasi. :)
    -Hanna-

    VastaaPoista