Uusi viikko lähti käyntiin kaatosateessa ja tyypillisesti toimistolla. Neean kanssa pääsimme toimistohommiin kun Lavinia oli ehkä saattanut unohtaa minut.
Pyörittelin papereita useamman tunnin ja pääsin myös yläkertaan seuraamaan miten Jake, Jonathan, Bosco ja Alex hoitavat "operations" puolta. Jonathanilla oli iso operaatio (pun intended) etsiä sairaaksi ilmoittautuneille korvaajia. Jonathan soitteli ympäriinsä ja kyseli lomalla olevilta josko he voisivat korvata. Usein korvaajien löytäminen vaatii kaupankäyntiä. Jos joku on lomalla tai muuten vain pois töistä, he usein vaativat töihin lupautuessaan jotakin vastineeksi, päivän pois jostain muualta. Tämä edellämainittu kaava voi kuulostaa helpolta, mutta vaikeutta tuo se, että ketä tahansa ei voi laittaa minne tahansa. Jotkut eivät suostu tekemään yövuoroa, toiset ei päivää, joihinkin kohteisiin tarvitsee maltaa puhuvan vartijan jne. Eikä siinä vielä kaikki. Vuoroja ja vartijoita pyöritellessä on kriittisen tärkeää pitää sekä paperiset että sähköiset vuorolistat ajantasalla. Yksikin sairaspoissaolo voi antaa pojille hommaa tunneiksi.
Ylekerrassa Operations tiloissa on myös kartta jossa näkyy kaikki kohteet Maltalla, sekä tietokoneella live kartta jossa näkyy reaaliaikaisesti rahankuljetus ajoneuvojen sijainti.
Sain vuorolistan tälle viikolle ja tuttuja paikkoja ovat kaikki.
Blogi toimii Hyrian opiskelijan oppimispäiväkirjana kansainvälisen opiskelijavaihdon aikana
maanantai 12. helmikuuta 2018
sunnuntai 11. helmikuuta 2018
25. Päivä. Mdina ft. Neea
Sunnuntain ohjelmaan kuului että näytän Neealle Mdinan kaupungin.
Perille päästyämme menimme heti syömään Fontanella Tea Garden ravintolaan. Ravintolassa söimme pitsaa ja jälkkäriksi kakkua ja kaakaota. Siinä vierähtikin pari tuntia.
Vatsat täynnä suuntasimme Knights of Malta multivisio esitykseen. Ensin.katsoimme noin puolituntisen 3D filmin Johannitti ritareiden ajoista ja sitten kävelimme läpi tyrmämäisen tunnelin jossa oli nukein ja kertojan avulla luotu kohtauksia historiasta. Se oli upea tapa oppia historiaa. Kuten myös seuraava kohteemme.
Seuraavana vuorossa oli Mdina experience. Se oli jälleen noin puolituntinen video jola kertoi Mdinan historasta.
Historia päläjäysten jälkeen suuntasimme käymään kahdessa kirkossa ihastelemassa niiden arkkitehtuuria ja taidetta. Uskomatonta että kyseiset rakennukset ovat satoja vuosia vanhoja ja ne on rakennettu kauan ennen modernia teknologiaa mutta ovat paljon upeampia kuin mikään lähivuosina tehty rakennus.
Koko muurien sisällä oleva kaupunki on täynnä historiaa. Mdina on ollut ja on yhä tärkeä osa Maltan historiaa.
Mdinan historiasta oppiminen oli hyvä lisä eiliselle sotamuseolle. Opimme historiaa ihmisen saapumisesta Maltalle, Johannittiritareiden aijasta, aina toiseen maailmansotaan asti. Kaikki museot koimme Englannin kielellä joten tämä oli myös hyvä kuulun- ja luetunymmärrys testi.
Ja sitten kuvia.



Perille päästyämme menimme heti syömään Fontanella Tea Garden ravintolaan. Ravintolassa söimme pitsaa ja jälkkäriksi kakkua ja kaakaota. Siinä vierähtikin pari tuntia.
Vatsat täynnä suuntasimme Knights of Malta multivisio esitykseen. Ensin.katsoimme noin puolituntisen 3D filmin Johannitti ritareiden ajoista ja sitten kävelimme läpi tyrmämäisen tunnelin jossa oli nukein ja kertojan avulla luotu kohtauksia historiasta. Se oli upea tapa oppia historiaa. Kuten myös seuraava kohteemme.
Seuraavana vuorossa oli Mdina experience. Se oli jälleen noin puolituntinen video jola kertoi Mdinan historasta.
Historia päläjäysten jälkeen suuntasimme käymään kahdessa kirkossa ihastelemassa niiden arkkitehtuuria ja taidetta. Uskomatonta että kyseiset rakennukset ovat satoja vuosia vanhoja ja ne on rakennettu kauan ennen modernia teknologiaa mutta ovat paljon upeampia kuin mikään lähivuosina tehty rakennus.
Koko muurien sisällä oleva kaupunki on täynnä historiaa. Mdina on ollut ja on yhä tärkeä osa Maltan historiaa.
Mdinan historiasta oppiminen oli hyvä lisä eiliselle sotamuseolle. Opimme historiaa ihmisen saapumisesta Maltalle, Johannittiritareiden aijasta, aina toiseen maailmansotaan asti. Kaikki museot koimme Englannin kielellä joten tämä oli myös hyvä kuulun- ja luetunymmärrys testi.
Ja sitten kuvia.



lauantai 10. helmikuuta 2018
24. Päivä. Valletta
Tänään suuntasimme Vallettaan. Neealle tämä oli ensimmäinen ja minulle toinen kerta pääkaupungissa. Itse en tosin ollut vielä päivänvalossa kaupunkia nähnyt.
Kuljimme sisään pääportista ja suoraan eteenpäin Rebublic Streetia. Ensimmäisenä tielle sattui Arkeologinen museo ja sinne menimme. Opimme Maltan historiasta jo kivikaudelta asti. Näimme säilyneitä esineitä ja kuvia hautamonumenteista sekä näyttävän kolikko kokoelman.
Palattuamme 2000 luvulle arkeologisten löytöjen jäljiltä, suuntasimme Saint Elmo linnoitukseen ja siellä sijaitsevaan sotamuseoon.
Sotamuseossa oli näytillä esineitä ritareiden ajoista toiseen maailmansotaan asti. Näyttely kertoi linnoituksen käytöstä ja Maltan roolista sodissa. Näytillä oli aseita, haarniskoja, sotilaiden henkilökohtaisia esineitä, säilyneitä dokumentteja ja univormuja sekä kanuunoita, tykistöpattereita, lentokone ja sota ajoneuvoja. Upea näyttely.
Tämän jälkeen menimme syömään ja ruuan jälkeen kiertelimme hieman kauppoja. Porukkaa Vallettassa riitti festivaalien vuoksi. Tunnelma oli katossa ja kaikilla oli mukavaa. Päivä oli upea.



Kuljimme sisään pääportista ja suoraan eteenpäin Rebublic Streetia. Ensimmäisenä tielle sattui Arkeologinen museo ja sinne menimme. Opimme Maltan historiasta jo kivikaudelta asti. Näimme säilyneitä esineitä ja kuvia hautamonumenteista sekä näyttävän kolikko kokoelman.
Palattuamme 2000 luvulle arkeologisten löytöjen jäljiltä, suuntasimme Saint Elmo linnoitukseen ja siellä sijaitsevaan sotamuseoon.
Sotamuseossa oli näytillä esineitä ritareiden ajoista toiseen maailmansotaan asti. Näyttely kertoi linnoituksen käytöstä ja Maltan roolista sodissa. Näytillä oli aseita, haarniskoja, sotilaiden henkilökohtaisia esineitä, säilyneitä dokumentteja ja univormuja sekä kanuunoita, tykistöpattereita, lentokone ja sota ajoneuvoja. Upea näyttely.
Tämän jälkeen menimme syömään ja ruuan jälkeen kiertelimme hieman kauppoja. Porukkaa Vallettassa riitti festivaalien vuoksi. Tunnelma oli katossa ja kaikilla oli mukavaa. Päivä oli upea.



perjantai 9. helmikuuta 2018
23. Päivä. Mater dei ja 8 Till late
Tänään oli uusi kohde vuorossa, 8 till late convinience kauppa Mater Dei sairaalassa. Kauppa on pieni, mutta siellä myydään vaikka ja mitä kuten monissa Convinience kaupoissa. Tietysti pääpainona on lahjat ja kortit joita sairaalassa voi tarvita kun käy tapaamassa jotakuta.
Työparinani oli vanha tuttuni Maria joka oli aiemmin siivoillut toimistolla ja oli myös viettämässä iltaa tyttöjen kesken jokin aikaa sitten. Hän näytti minulle mitä teemme kaupassa.
Pääasiallinen tehtävä on rikosten paljastaminen ja site hävikin ennaltaehkäisy.
Kiertelemme kaupassa ja huolehdimme että kukaan ei varasta mitään. Vaikka kauppa on pieni, ei tehtävä ole helppo. Maria näytti yleisimmin varastetut tuotteet ja kertoi mitä kaikkea ihmistet vievät. Joillain on jopa otsaa viedä tuotteita paketista ja jättää tyhjä paketti hyllyyn.
Saimme paljastettua ainakin yhden näpistys yrityksen, mutta muuten päivä oli hiljailen. 5 tuntia hurahti nopeasti.
Työparinani oli vanha tuttuni Maria joka oli aiemmin siivoillut toimistolla ja oli myös viettämässä iltaa tyttöjen kesken jokin aikaa sitten. Hän näytti minulle mitä teemme kaupassa.
Pääasiallinen tehtävä on rikosten paljastaminen ja site hävikin ennaltaehkäisy.
Kiertelemme kaupassa ja huolehdimme että kukaan ei varasta mitään. Vaikka kauppa on pieni, ei tehtävä ole helppo. Maria näytti yleisimmin varastetut tuotteet ja kertoi mitä kaikkea ihmistet vievät. Joillain on jopa otsaa viedä tuotteita paketista ja jättää tyhjä paketti hyllyyn.
Saimme paljastettua ainakin yhden näpistys yrityksen, mutta muuten päivä oli hiljailen. 5 tuntia hurahti nopeasti.
torstai 8. helmikuuta 2018
22. Päivä. Point Taken
Tänään oli hyvä päivä. 8 tuntia Pointissa ja kaikki sujui jo ihan vanhasta tottumuksesta Jo "Joseph" otti minut iloisesti vastaan ja tapasin uudenkin tuttavuuden. Serbialainen Alex (ei kukaan aiemmin mainituista) Hän oli mukava. Olimme huvittavan näköinen pari kierroksella kun Alex lähentelee 2 metriä pituudessa ja minä mukavasti vain 155cm. En ollut häntä edes olkapäähän pitkä. Ensimmäistä kertaa kuulen olevani söpö.
Pitkä ja pätkä kiertelivät ympäriinsä. Alexilla oli takana pitkä 13 tunnin vuoro ja vain 3 tuntia lepoa sen ja tämän vuoron välillä. Urheasti hän silti jaksoi tallustaa, mutta Jo pisti hänet lepäämään samalla kun itse lähdin.
Point on melko varmasti suosikki kohteeni. Olen tutustunut jo moniin kaupan pitäjiin ja Jo ja Alex ja muut ovat todella mukavia. Point on vain yksinkertaisesti miellyttävä paikka työskennellä.
Tänään Jo'n kanssa jaoimme ystävänpäivä esitteitä kauppoihin. Viikonloppuna keskuksessa on ystävänpäivä kilpailu jossa asiakkaat voivat 25 euroa käytettyään kokeilla avata kassakaapin ja tavoitella sisältöä.
Eräässä kahvilassa myös ilmeni vesi vuotoa. Lattia lainehti ja huolto piti kutsua selvittämään vuodon syytä. Muuten päivä meni normaalisti.
Pitkä ja pätkä kiertelivät ympäriinsä. Alexilla oli takana pitkä 13 tunnin vuoro ja vain 3 tuntia lepoa sen ja tämän vuoron välillä. Urheasti hän silti jaksoi tallustaa, mutta Jo pisti hänet lepäämään samalla kun itse lähdin.
Point on melko varmasti suosikki kohteeni. Olen tutustunut jo moniin kaupan pitäjiin ja Jo ja Alex ja muut ovat todella mukavia. Point on vain yksinkertaisesti miellyttävä paikka työskennellä.
Tänään Jo'n kanssa jaoimme ystävänpäivä esitteitä kauppoihin. Viikonloppuna keskuksessa on ystävänpäivä kilpailu jossa asiakkaat voivat 25 euroa käytettyään kokeilla avata kassakaapin ja tavoitella sisältöä.
Eräässä kahvilassa myös ilmeni vesi vuotoa. Lattia lainehti ja huolto piti kutsua selvittämään vuodon syytä. Muuten päivä meni normaalisti.
keskiviikko 7. helmikuuta 2018
21. Päivä. Pavin kanava ja tulli
Tänään työskentelin Pavi supermarketissa. Se on samaa ketjua kuin Pama ja lähes identtinen. Hommat olivat täysin samat joten pääsin nopeasti kärryille. Sain radiopuhelimen kouraan ja suuntasin sisäänkäynnille tarroittamaan ihmisten tavaroita. Tein sitä noin yhteentoista ja sitten suuntasin tekemään kierroksia kaupan käytäville.
Kierroksissa haasteellisin osuus oli kala/liha/juusto osasto. Hyi. On se mukavaa tehdä osa kierrosta hengitystä pidättäen.
Kiertelyn ja ruokatauon jälkeen menin yloskäynnille jossa tarkistetaan ihmisten tavarat ja jonne ihmiset jättävät laukkujaan, kun niitä ei saa kauppaan viedä.
Tapasin uusia vartioita ja tulimme hyvin toimeen. Päivä kului nopeasti, mutta iso osa siitä meni bussissa. Matkaa Paviin tuli yli tunti.
Kierroksissa haasteellisin osuus oli kala/liha/juusto osasto. Hyi. On se mukavaa tehdä osa kierrosta hengitystä pidättäen.
Kiertelyn ja ruokatauon jälkeen menin yloskäynnille jossa tarkistetaan ihmisten tavarat ja jonne ihmiset jättävät laukkujaan, kun niitä ei saa kauppaan viedä.
Tapasin uusia vartioita ja tulimme hyvin toimeen. Päivä kului nopeasti, mutta iso osa siitä meni bussissa. Matkaa Paviin tuli yli tunti.
tiistai 6. helmikuuta 2018
20. Päivä. Paluu Bay Streetille
Työpäiväni pyörähti käyntiin tänään Bay Streetillä pitkästä aikaa. Oikea paluu juurille.
Menin Neean kanssa bussiasemalle ja tiemme erkanivat eri busseihin. Hän suuntasi Birkirkaraan ja minä San Giljaniin.
Bay Streetille päästyäni suuntasin sisälle ja törmäsin ennestään tuntemattomaan vartijaan joka kertoi nimekseen Slavisa. Esittäydyin pikaisesti ja sitten talsin "toimistoon". Siellä törmäsinkin Dordeen ja hän oli erittäin iloinen nähdessään minut ja halusi heti kovasti tietää kuulumisiani. Istahdin toviksi alas hänen kanssaan ja vaihdoimme kuulumiset, jonka jälkeen lähdin kierrokselle.
Tein kierroksia päivän aikana ja kerran avasin parkkihallissa portin manuaalisesti tietokoneella kun se ei auennut autolle. Ikävä kyllä en ehtinyt saada rekisterinumeroa ylös, mutta sittenpä nousi oiva tilaisuus Dordelle näyttää miten haetaan kuvatallenteita. Haimme tallenteen ja rekkarikin löytyi. Success!
Päivä oli muuten melko hiljailenen. Asiakkaita oli vähän. Eniten työllisti parkkihalli ja henkilökunnan pyynnöt sekä rakennustyömaa.
Pääsin lopulta kotiinkin, mutta oli lähellä etten jäänyt bussista. Bussi oli täynnä ja kuski aluksi kieltäytyi ottamasta minua ja kahta muuta kyytiin, mutta suostui lopulta. Elimme hauskoja hetkiä silleinä purkissa. Kuski oli älyttömän huonolla tuulella. Joku päätti renkata pysähtymisnappia jolloin kuski sanoi kuuluvasti: "Please stop pressing the stop button! I have enough stress already, I don't need any more!" Ja kaikki repesivät nauruun.
Bussin etuosassa oli pari serbialaista miestä jotka juttelivat kuskille ja antoivat tuon avautua työn ongelmista. Se taisi auttaa kohska lähellä Bugibbaa kuski oli jo paremmalla tuulella ja kyllähän päätepysäkillä oli kohteliasta porukkaa kun bussista tultiin. Bussien toimimattomuus ei ole kuskien vika vaan yhtiön, kuten kuski selitti. Hän sanojensa mukaan vihaa työtään, mutta aina ei voi valita. Sitä oppii arvostamaan toista kun kuulee ja näkee hänenkin näkökulmansa.
Huomenna uusi kohde. Pavi shopping mall.
Menin Neean kanssa bussiasemalle ja tiemme erkanivat eri busseihin. Hän suuntasi Birkirkaraan ja minä San Giljaniin.
Bay Streetille päästyäni suuntasin sisälle ja törmäsin ennestään tuntemattomaan vartijaan joka kertoi nimekseen Slavisa. Esittäydyin pikaisesti ja sitten talsin "toimistoon". Siellä törmäsinkin Dordeen ja hän oli erittäin iloinen nähdessään minut ja halusi heti kovasti tietää kuulumisiani. Istahdin toviksi alas hänen kanssaan ja vaihdoimme kuulumiset, jonka jälkeen lähdin kierrokselle.
Tein kierroksia päivän aikana ja kerran avasin parkkihallissa portin manuaalisesti tietokoneella kun se ei auennut autolle. Ikävä kyllä en ehtinyt saada rekisterinumeroa ylös, mutta sittenpä nousi oiva tilaisuus Dordelle näyttää miten haetaan kuvatallenteita. Haimme tallenteen ja rekkarikin löytyi. Success!
Päivä oli muuten melko hiljailenen. Asiakkaita oli vähän. Eniten työllisti parkkihalli ja henkilökunnan pyynnöt sekä rakennustyömaa.
Pääsin lopulta kotiinkin, mutta oli lähellä etten jäänyt bussista. Bussi oli täynnä ja kuski aluksi kieltäytyi ottamasta minua ja kahta muuta kyytiin, mutta suostui lopulta. Elimme hauskoja hetkiä silleinä purkissa. Kuski oli älyttömän huonolla tuulella. Joku päätti renkata pysähtymisnappia jolloin kuski sanoi kuuluvasti: "Please stop pressing the stop button! I have enough stress already, I don't need any more!" Ja kaikki repesivät nauruun.
Bussin etuosassa oli pari serbialaista miestä jotka juttelivat kuskille ja antoivat tuon avautua työn ongelmista. Se taisi auttaa kohska lähellä Bugibbaa kuski oli jo paremmalla tuulella ja kyllähän päätepysäkillä oli kohteliasta porukkaa kun bussista tultiin. Bussien toimimattomuus ei ole kuskien vika vaan yhtiön, kuten kuski selitti. Hän sanojensa mukaan vihaa työtään, mutta aina ei voi valita. Sitä oppii arvostamaan toista kun kuulee ja näkee hänenkin näkökulmansa.
Huomenna uusi kohde. Pavi shopping mall.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)















